Hoitotahto

Mikä on hoitotahto ja miksi se kannattaa tehdä

Hoitotahdolla henkilö suullisesti tai kirjallisesti etukäteen ilmoittaa miten hän haluaa itseään hoidettavan vakavan ja ennusteeltaan toivottoman sairauden kohdatessa. Vuoden 1993 potilaslain 6 pykälä suo potilaalle tämän itsemääräämisoikeuden ja velvoittaa asianomaisia viranomaisia tätä tahtoa noudattamaan.

Ote potilaslain 6 §:stä
Potilaan itsemääräämisoikeus
Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan lääketieteellisesti hyväksytyllä tavalla.

Ote potilaslain 8 §:stä
Kiireellinen hoito
Potilaalle on annettava hänen henkeään ja terveyttään uhkaavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen hoito, vaikka potilaan tahdosta ei tajuttomuuden tai muun syyn vuoksi voi saada selvitystä. Jos potilas on aikaisemmin vakaasti ja pätevästi ilmaissut hoitoa koskevan tahtonsa, potilaalle ei kuitenkaan saa antaa sellaista hoitoa, joka on vastoin hänen tahtoaan.

Vakavaa ja pahenevaa, ennusteeltaan toivotonta sairautta potevan henkilön elämän vitaalitoimintojen (hengityksen, verenkierron, nestetasapainon, aineenvaihdunnan) keinotekoinen ylläpitäminen ja jatkaminen on nykyajan tekniikalla mahdollista hyvinkin pitkälle. Silloin kun hoito ei enää ole potilasta auttavaa, vaan käytännössä ylläpitää ja jatkaa kärsimyksen kestoa pahimmillaan jopa vuosikymmeniä, muuttuu hoito epäinhimilliseksi niin potilaalle kuin omaisille.

Kirjallisella hoitotahdolla voi henkilö ilmoittaa ne olosuhteet, jossa hän vastustaa mm. elvytystä, elämän keinotekoista yllä pitämistä ja pidentämistä.

Oman hoitotahdon voi jokainen muotoilla itse. Sen pitää olla harkittu, asiallinen ja selkeä. Ollakseen pätevä sen tulee olla päivätty, hoitotahdon tekijän allekirjoittama ja kahden jäävittömän todistajan allekirjoittama. Omaiset ja sukulaiset eivät kelpaa todistajiksi.

Hoitotahdosta on hyvä pitää yksi kopio itsellä, yksi uskotulla henkilöllä ja yksi hoitavalla lääkärillä, terveyskeskuksessa tai sairaalassa omien papereiden joukossa tms. taholla.

Tiedetäänkö, että Sinulla on hoitotahto?

Kun aikanaan Suomen lakiin saatiin erillinen maininta hoitotahdosta, ei huomattu rakentaa järjestelmää, jossa olisi rekisteri – tai edes mainintaa – potilaan allekirjoittamasta hoitotahdosta. Niinpä ajauduttiin tilanteeseen, jossa monet suomalaiset olivat kyllä tehneet asianmukaisen ja laillisesti hoitavaa laitosta sitovan asiakirjan, mutta sen olemassaolosta ei välttämättä oltu lainkaan tietoisia. Jos ihminen siis haluaa, että tällaista lain suomaa tahdonilmausta noudatetaan, on huolellisesti varmistettava, että asiakirjan olemassaolosta ollaan mahdollisimman laajasti tietoisia.

Edunvalvoja auttaa monessa
Luonnollisesti on viisautta toimittaa hoitotahto allekirjoitettuna, päivättynä ja kahden esteettömän todistajan allekirjoittamana esimerkiksi siihen sairaalaan, jossa saa tai on viimeksi saanut hoitoa. Tällöin on kuitenkin olemassa vaara, että paperi kirjaimellisesti hautautuu kaiken jo ennestään arkistossa olevan potilasasiakirjamateriaalin sekaan. Niinpä on järkevää hoitotahtoa tehtäessä yksin tein allekirjoittaa kaksikin kappaletta, joista toinen päätyy sairaalan tai hoitokodin arkistoihin ja toinen on tallessa vaikkapa edunvalvontavaltuutetun arkistoissa. Edunvalvontavaltuutuksen tehnyt henkilö voi valtuuttaa edustajansa tekemään erilaisia asioita puolestaan ja eräs tällainen voi olla vaikkapa hoitotahdon noudattamisen valvominen. Ellei erillistä edunvalvontavaltuutettua ole, on tärkeää antaa asiakirja esimerkiksi lähiomaisille.

Tehkää tahtonne tunnetuksi
Nyrkkisääntö siis on, että ihmisen tahto on tehtävä julkisesti tunnetuksi. Tämä tietysti edellyttää läheisiltä valmiutta käymään vakaviakin keskusteluja elämän rajallisuudesta ja sairauksien mukanaan tuomista asioista. Valitettavasti kaikilla ei tällaista valmiutta ole. Siksi nämä muut ja aikaisemmin mainitut viralliset säilytyspaikat sekä erikseen valtuutettu tahdon valvoja, on tärkeää huomioida. Jos lähiomaiset ahdistuvat sairauksista ja kuolemasta puhuttaessa, on järkevää huolehtia hoitotahdon noudattamisen valvonnasta sellaisen tahon kanssa, joka kykenee olemaan avuksi eikä omasta ahdistuksestaan johtuen torju asiaa. Vaikka läheisen ahdistus on kuinka ymmärrettävää ja inhimillistä, ei hänestä asian torjuessaan hoitotahtoasiassa ole hyötyä.

Sivun alkuun