Passiivinen eutanasia – Miksi, milloin ja miten?

Passiivinen eutanasia tarkoittaa hoitotoimenpiteiden lopettamista, jotta potilas ei enää kärsisi elämänsä loppuun saakka. Se on vaihtoehto kärsimykselle, ja se on yksi tapa lievittää potilaan kärsimystä ja alentaa hänen elämänlaatuaan. Passiivinen eutanasia on kuitenkin vähän ymmärretty käsite, ja se herättää paljon kysymyksiä. Tässä artikkelissa perehdymme passiivisen eutanasian eri puoliin ja keskustelemme siitä, miksi, milloin ja miten se tulee harkita.

Mikä on passiivinen eutanasia?

Passiivinen eutanasia on lääketieteellinen toimenpide, jonka avulla potilaan elämää voidaan lopettaa tai ainakin helpottaa vakavaa sairautta. Se voidaan toteuttaa lopettamalla elintoimintoja ylläpitäviä hoitoja, kuten elvytys, hengitystuke, hoito ja ravitsemus. Passiivisen eutanasian tarkoitus on lievittää potilaan kärsimystä ja vähentää hänen elämänlaatuaan. Se on erilainen kuin aktiivinen eutanasia, jossa potilasta itse lopetetaan lääkkeillä tai muilla lääketieteellisillä toimenpiteillä.

Passiivista eutanasiaa voidaan käyttää eri tavoin, ja se voi olla joko palvelus tai lääketieteellinen toimenpide. Palvelusta voi olla esimerkiksi apua ja tukea potilaalle, kun heidän toivottomuutensa on vahva tai kun heidän oireensa ovat liian voimakkaita. Lääketieteellisen toimenpiteenä voi olla esimerkiksi elvytyksen lopettaminen tai hoitojen lopettaminen, jotka voivat lievittää potilaan kärsimystä tai ainakin vähentää hänen elämänlaatuaan.

Miksi passiivista eutanasiaa tulisi harkita?

Passiivinen eutanasia voi olla vaihtoehto kärsimykselle ja tarjota potilaalle helpotusta. Siksi se voi olla hyvä vaihtoehto potilaille, jotka kärsivät vakavasta sairaudesta tai elävät tuskallista elämää. Tämä on erityisen tärkeää potilaille, joiden elämänlaatu on heikentynyt tai joiden kärsimys on liian voimakasta. Passiivinen eutanasia voi myös antaa potilaalle kontrollin ja mahdollisuuden päättää omasta elämästään.

Lisäksi passiivinen eutanasia voi vähentää lääkäreiden kuormitusta. Monet lääkärit kohtaavat kohtalokkaita päätöksiä, ja passiivinen eutanasia voi helpottaa heidän kuormitustaan. Hoitajat ja perheenjäsenet voivat myös tuntea helpotusta siitä, että heidän ei tarvitse katsoa potilasta elämään tuskallista elämää.

Milloin passiivista eutanasiaa tulisi harkita?

Passiivista eutanasiaa tulisi harkita potilaille, jotka eivät voi parantua vakavasta sairaudestaan tai jotka kärsivät liikaa. Tämä on erityisen tärkeää potilaille, jotka kamppailevat elämänsä loppuun saakka. Passiivista eutanasiaa tulisi myös harkita potilaille, joiden elämänlaatu on huomattavasti heikentynyt, ja joiden kärsimys on liian voimakasta. Lääkärit voivat tehdä päätöksen siitä, milloin passiivista eutanasiaa tulisi harkita, mutta lopullisen päätöksen tekee potilas tai potilaan perhe.

Miten passiivista eutanasiaa tulisi harkita?

Ennen passiivisen eutanasian harkitsemista potilaan ja lääkärin tulee keskustella kattavasti potilaan elämänlaadusta ja kärsimyksestä. Tämä antaa lääkärille paremman kuvan potilaan tilanteesta ja auttaa lääkäriä päättämään, onko passiivinen eutanasia hyväksyttävä vaihtoehto. Potilaan ja hänen perheensä tulee myös olla tietoisia siitä, mitä passiivinen eutanasia tarkoittaa ja millaisia toimia se sisältää. Jos passiivinen eutanasia päätetään ottaa käyttöön, potilaan tulisi olla tietoinen kaikista toimista ja niiden mahdollisista seurauksista.

Passiivisen eutanasian harkitsemiseen tulisi lisäksi sisällyttää lääketieteellisen keskustelun ja potilaan toiveiden tarkastelu. Potilaan ja hänen perheensä tulisi myös keskustella lääkärin kanssa siitä, mitä on tehtävä potilaan elämän loppuun saattamiseksi. Potilaan ja hänen perheensä tulisi myös ottaa huomioon, että passiivinen eutanasia on pysyvä päätös, ja se ei voi peruuteta.

Yhteenveto

Passiivinen eutanasia on lääketieteellinen toimenpide, jonka avulla potilaan elämä voidaan lopettaa tai ainakin helpottaa vakavaa sairautta. Se voi olla hyvä vaihtoehto potilaille, jotka kärsivät vakavasta sairaudesta tai elävät tuskallista elämää. Siksi passiivista eutanasiaa tulisi harkita potilaille, joiden kärsimys on liian voimakasta. Passiivisen eutanasian harkitsemiseen tulisi sisällyttää lääketieteellinen keskustelu ja potilaan toiveiden tarkastelu. Potilaan ja hänen perheensä tulisi myös ottaa huomioon, että passiivinen eutanasia on pysyvä päätös, ja se ei voi peruuteta.